Elävä luovuttaja viranomaisen näkökulmasta

Elävä luovuttaja viranomaisen näkökulmasta /Minna Kymäläinen Fimea

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on valvonut elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan laatua ja turvallisuutta vuodesta 2013, jolloin toimintaa koskeva direktiivi (2010/53/EU) saatettiin Suomessa voimaan.

Vuodesta 2020 alkaen Fimean tehtäviin on kuulunut myöntää elinsiirtoluvat elävien luovuttajien munuaistensiirtoon ja alaikäisten luovuttajien kantasolusiirtoihin .

Vuoden 2019 keväällä kudoslaki uudistettiin, tavoitteena oli lisätä elävältä henkilöitä tapahtuvia uusiutumattoman elimen ja uusiutumattoman kudoksen luovutuksia. Käytännössä kyse on elävän henkilön toisen munuaisen luovuttamisesta, lääketieteen ja hoitojen kehittyessä myös muun uusiutumattoman elimen luovuttamisesta.

Elin- ja kudosluovutus elävältä henkilöltä poikkeaa tavanomaisesta terveyden- ja sairaanhoidosta siten, että se ei tapahdu luovuttajan oman sairauden tai vamman hoitamiseksi taikka hänen terveytensä edistämiseksi. Vaikka toimenpiteeseen liittyvät riskit olisivat käytännössä vähäiset, siihen voi liittyä terveydellisiä, psykologisia, sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. Sen vuoksi uudistettuun laki lisättiin säädöksiä, joissa haluttiin kiinnittää tutkimuksia ja selvityksiä tekevien henkilöiden huomioita edellä mainittuihin seikkoihin.

Esimerkkinä tästä on psykiatrian erikoislääkärin lausunto, jonka sisältöä tarkennettiin siten, että lausunnosta tulee käydä selville luovuttajan psyykkinen terveydentila ja sopivuus luovuttajaksi mukaan lukien se, että luovutus tapahtuu vapaaehtoisesti ja ettei siihen liity taloudellisen edun hankkimista tai tarjoamista.

Kudoslaki https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010101

Psykiatrin lausuntorunko