Lasten elinsiirrot 2020-luvulla

Lasten elinsiirrot 2020-luvulla, Timo Jahnukainen

Elinsiirto on yleisesti hyväksytty parantumattoman elinvaurion hoitomuoto. Elinsiirtotoiminnan vakiinnuttua 1980-luvulla, on maailmassa tehty lapsille munuaisen-, maksan- ja sydämensiirtoja yhteensä kymmeniätuhansia. Suomessa tehdään vuosittain 15–30 elinsiirtoa alle 18-vuotiaalle lapselle ja nuorelle ja vuoden 2021 loppuun mennessä pediatrisia siirtoja oli tehty yhteensä yli 600.

Leikkaustekniikoiden ja lääkehoidon kehittymisen myötä lapsena elinsiirron saaneiden potilaiden eloonjäämisennuste on parantunut merkittävästi. Sen sijaan siirteiden toimintaennusteessa ei viime vuosien aikana ole tapahtunut suurta muutosta. Merkittävä osa potilaista tarvitseekin ainakin toisen elinsiirron myöhemmin elämänsä aikana.

Elinsiirtopotilaiden kokonaisennusteeseen vaikuttavat 1) siirteen käynnistyminen elinsiirron jälkeen, 2) hyljintöjen esiintyminen sekä 3) hyljinnänestolääkitykseen liittyvät sivuvaikutukset, joista merkittävimpiä ovat suurentunut riski virusinfektioille (CMV ja EBV), sydän- ja verisuonivaikutukset, metaboliset- ja luustovaikutukset, suurentunut syöpäriski sekä elämänlaatuun ja fertiliteettiin liittyvät. Potilasennusteen parantumisen seurauksena elinsiirteen toimintaennusteen parantamisen lisäksi uusia haasteita lasten elinsiirroissa on elämänlaatuun ja transitioon liittyvät ongelmat.

Elinsiirteen saaneiden lasten ennuste on varsin hyvä. Potilasennusteen ja elinsiirteen toiminnan parantaminen edellyttää myös jatkossa laaja-alaista moniammatillisen ryhmän sekä pediatristen ja aikuisyksiköiden yhteistyötä ja lisäksi aktiivista tutkimustoimintaa erityisesti hyljinnänestolääkityksen optimoimiseksi.